sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Päivä kanssani


Kyl määki jos muutki! Blogeissa näkyy paljon päivä kanssani -merkintöjä ja samainen on ollut jonkun aikaa mullakin mielessä. Muistin eilen sitten heti aamusta alkaen kuvailla mun puuhiani, joten tässäpä kuvina meikäläisen lauantai! Eikä ihan mikä tahansa lauantai vaan niinkin tuore tapaus kuin eilinen. 


Heräsin kymmenen maissa, mutta nousin sängystä vasta reilu puol tuntia myöhemmin. Ehdottomasti viikonlopun parhaita puolia, se ettei oo kiire mihinkään.




Aamunaama. :D Mahtaa olla eka meikitön kuva itestäni, minkä julkaisen. Siinä myös ne kuuluisat silmälasit, jotka mulla todella harvoin näkee päässä muulloin kun kotona iltaisin ja viikonloppuaamuina.



Yleensä aamun ensimmäinen askare on kissalle ruokaa, koska muuten en saa olla rauhassa. Se on muuten jännä, miten halpismerkit maistuu parhaiten.




Neiti kuuluu tietenkin oleellisesti päivään kuin päivään. :)






Seuraavaksi jälleen yksi viikonloppuaamun lemppareista, kiireetön hetki kahvin ja blogien äärellä, kahvi lempikupista tietenkin.




Vietin aamukahvin jälkeen vielä tovin sängyssä kirjan kanssa. Mulla on yleensä ainakin neljä kirjaa kesken samaan aikaan, tällä hetkellä luen mieluiten tätä hömppää. Yleisimmin mulla valikoituu juurikin kevyt chick lit lukemiseksi.




Ja sitten suihkuun. Halpismerkeistä puheenollen, oon kovin tykästynyt noihin Lidlin hiusten- ja ihonhoitotuotteisiin, on hinta-laatu-suhde kyllä kovin kohdallaan. Hiuksista tulee pehmeät ja meikit lähtee melkeinpä parhaiten noilla Cienin tuotteilla.







 Tässä vaiheessa valitsin vaatteita. Mun vaatekaappi näyttää aina tältä, voin siivota sen mutta menee viikko ja se on samannäköinen taas, joten en jaksa vaivautua siivouspuuhiin kuin pari kertaa vuodessa. Kyllä mä tuolta löydän sen mitä tarviin eikä sinne onneks muiden tarvi tehdä asiaa. :D






Tässä välissä nautin vaatimattoman lounaani, edellisiltana tehtyä kanapastaa. Hävettää vähän, ettei sattunu edes salaattia kaveriks. Oon muutaman kuukauden ollu tosi laiska laittamaan itelleni kunnollista ruokaa. :(





Sitten hiustenlaiton....



...ja meikin aika. Huomaatka aivan ylihieno meikkipussi! En edes muista mistä ja milloin oon tuon saanu mut varmaan yli kymmenen vuotta on vanha. Kaivoin sen jostain kesällä kun tarvitsin yökylää varten meikkipussin ja se sitten jäi käyttöön. Kovin on söpö ja kaikki tarpeellinen mahtuu hyvin.





Lopputulos! Vaatteiksi valikoitui kesän aikana luottovaatteeksi noussut tuubitoppi ja perussiniset farkut. Innostuin jopa kihartamaan tukkaa vähän.



Olinkin sitten valmis ulkoilemaan, lempikengissä tietenkin. Löysin nämä alennusmyynneistä viime marraskuussa ja ovat kyllä muodostuneet nin käteviksi, sopivat minkä kanssa vaan, niin arkena kuin vähän juhlavampaankin tilaisuuteen. Halpiskengät kun ovat niin pohja toisesta meni jo puhki vaan minäpä sen kätevänä tyttönä paikkasin ja lisäsin kenkien käyttöikää. En minä vielä oo näistä valmis luopumaan!
                                                      


Tältä näyttää mun kotitalo...
                                                        

....ja tältä kotikatu.




Ilta kului hyvässä seurassa leffojen ja jäätelön kera. Illan leffat oli Rocky 4 ja Expendables, joka valitettavasti jäi kesken kun uni voitti.






Oli tosi kiva ja rento lauantai, kiitos iltaseuralle ja kiitos teille, jotka kiinnostuitte lukemaan loppuun asti. :D Kivaa viikonalkua!

lauantai 13. syyskuuta 2014

The start of something new





Kesän viimeinen päivä näytti tältä. Mun mieli ei ollut yhtä seesteinen. Takana oli yks mahtavimmista kesistäni koskaan ja tuleva pelotti. Jouduin ajattelemaan yhtä suurimmista peloistani, sen asian osalta toivottavasti ei tarvitse pian pelätä enempää. :) Myös töihin paluu pelotti. Kevät töissä oli raskas ja nyt olin siirtymässä kahden 3-5-vuotiaiden ryhmässä vietetyn vuoden jälkeen alle 3-vuotiaiden ryhmään lastentarhanopettajaksi, ensimmäistä kertaa. Toivoin, että lämpimät kesäillat viinilasillisineen hyvin ystävien seurassa, aurinkoiset huolettomat päivät ja kiireetön aikataulu vois jatkua loputtomiin.

Tilalla on nyt kahden viikon ajan olleet aamukuuden herätykset, pyörällä kuljetut työmatkat, säännöllinen päivärytmi ja aikataulutettu elämä. Töihin oli mahtava palata, kun työkaverit ottivat halauksin vastaan. :) Pääsin osaksi mahtavaa työtiimiä ja uusi ryhmäni on touhukas, mutta ihana. Kolme kuukautta omalla aikataululla ja epäsäännöllisellä päivärytmillä on taannu kuitenkin sen, että energia menee edelleen lähes kokonaan töihin sopeutumiseen ja arkeen totutteluun.

Tuntuu kuitenkin tosi hyvältä, että on taas oikea syy nousta sängystä aamuisin, on paljon ajaltetavaa ja tekemistä. Niin ihana kuin kesä olikin, ei pitkä toimettomuus sovi mulle. Työvuodesta tulee varmasti hyvä, iso kiitos siitä ihanille työkavereille!

Syksy on siis tullut, mun lempivuodenaika. Odotan jo viileämpiä päiviä ja ruskaa. Ja tietenkin mun synttäreitä, joihin on enää kuukausi aikaa. Bileet!

Viime lauantaina, tavoistani poiketen, suuntasin metsään kipot ja kupit kourassa.



En oo mikään metsäihminen enkä oo sitten lapsuuden ollu metsässä marjoja poimimassa. Mutta kyllähän sieltä löytyi sitä mitä lähdin hakemaan!



                     Puolukat pääsi pakkaseen talven varalle ja mustikoista syntyi piirakka. :)


                                                          


Syksy tuntuu mulle aina uudelta alulta, tänä vuonna se on sitä varsinkin. Tänä vuonna olen kokenut elämäni raskaimman kevään ja parhaimman kesän. Nyt odotan mielenkiinnolla mitä syksy tuo tullessaan. :) Ikävä on kesän huolettomia päiviä, sitä kun aikaa oli mihin vaan. Näin syksynkin edetessä yritän muistaa, että edelleen, joka päivä, kaikki on mahdollista.


sunnuntai 3. elokuuta 2014

Tää kesä

Tämä merkintä on täynnä iloisia asioita. :)


Vaikka mulla on vielä kahdesta neljään viikkoa lomaksi naamioitua
kesätyöttömyyttä jäljellä, lienee jo tähän väliin sopivaa todeta, että mulla on ollut yksi elämäni parhaista kesistä. En olis vielä pari kuukautta sitten uskonut, kun takana oli yksi rankimmista alkuvuosista koskaan, että edessä olisi näin ihana kesä. Tämä kesä oli juuri sitä mitä tarvitsin.
     


                                                                      Hyvää ruokaa ja juomaa....


                                                     


                                                   

                                                     


                                                 
                                   
                                             

                                         
                                       

                                   



                                


                           
 
                                

                                       

                                                                   ....ihanin Rodos....




                                                      ....maailman höperöin kissavauvani....







                                                     ...elämäni rakkaus, ihana ihana kummipoikani....


                                                        



                                                                  ....aurinkoa, aurinkoa....







...kesämekkoja...









...pitkiä yöunia ja päikkäreitä....







                                                           ....kynsitaidetta...



                                                             








...ihanimmat ja rakkaimmat ystävät, joiden tuesta, seurasta ja kuuntelevista korvista en voisi olla kiitollisempi...











...täydellisiä hetkiä.





Kiitos kaikille vanhoille, uusille ja uusivanhoille tutuille ja ystäville tästä kesästä, kaikista niistä muistoista ja ihanista hetkistä, joiden aikana ja vuoksi olen lukemattomia kertoja ollut juuri näin onnellinen. :)




Toivottavasti teillä on kaikilla ollut yhtä ihana kesä! Halipus!






-Mira

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Do you like you?

Pohdiskelin tätä merkintää jonkun aikaa. Tää blogi ei muutenkaan ole syvällisten pohdintojen paikka, miten henkilökohtaisista asioista haluan kirjoittaa? Luulisin kuitenkin, että aika moni painiskelee samojen asioiden kanssa, joten here goes.

Ulkonäköpaineet. Olenko liian läski? Mitä muut ajattelee musta? Olenko kaunis ilman meikkiä?

Mua kiusattiin koko yläasteaika todella rankasti koulussa. Samanikäiset pojat kertoivat mulle päivittäin suorat mielipiteensä mun ulkonäöstä. Läski. Ruma. Jos olin pois koulusta olin kuulemma laihdutusleirillä. Olen aina ollut vähän keskivertoa pidempi ja rotevampi, tuohon aikaan olin kuitenkin pahimmillaankin vain noin kymmenen kiloa ylipainoinen, eli käyrien mukaan saman verran kuin nyt, eikä kukaan sanois musta tällä hetkellä, että olen läski. Kävin terveydenhoitajalla painokontrolleissa, koska olin huolestuttavan ylipainoinen, aineenvaihduntatesteissä, äiti laittoi mut Painonvartijoihin kun olin 14. Herkimmässä iässä, jossa vartalo ja mieli muuttuu, kun pitäisi rakentaa tervettä minäkuvaa ja itsetuntoa, sain minä tuntea vain olevani vääränlainen, ruma, liian painava, en kokenut olevani hyväksytty ennenkuin olin yli 20-vuotias.

Eivät tainneet keskenkasvuiset teini-ikäiset pojat ajatella, miten suuri merkitys heidän sanoillaan voi olla. Yksi mun suurimmista kamppailuista on ollut oppia hyväksymään itseni siitä huolimatta, mitä koko maailma on tuntunut olevan mieltä.

Noista vuosista on tultu pitkä ja kivinen tie tähän hetkeen. Näinä vuosina mä olen ollut reilustikin ylipainoisempi, laihtunut vähän vahingossa liikunnan kautta, mutta ajatellut silti, päivittäin, että olen liian läski. Saatan kiertää kadun toiselta puolelta miesjoukkoja, koska olen tottunut kuulemaan negatiivista palautetta itsestäni. Ne arvet kannan mukanani varmaankin aina. Olen kokeillut tuntikausia vaatteita, koska näytän liian läskiltä kaikissa. Kokeillut kaikki eri hiustyylit, mikään ei ole tuntunut omalta. Meikannut hysteerisenä piiloon finnejä, pelännyt mitä muut ajattelevat.

Pidän huolta ulkonäöstäni, meikkaan, urheilen, katson mitä syön, sheivaan joka päivä. Mietin mitä puen päälleni, koska onhan sillä väliä mitä muut ajattelevat.

Onko?

Loppujen lopuksi olen jotenkin vain oppinut, että ellen minä nää peilissä kaunista ihmistä, ei sitä näe kukaan muukaan. Tänään voin katsoa peiliin ja todeta, että mulla on muutama ylimääräinen kilo, mutta se ei haittaa. Voin todeta, että näytän ihan kivalta bikineissä ja tämä hiustyyli sopii mulle. Saatan katsoa ilman meikkiä peiliin ja ajatella, että olen ihan söpö. Saan kuulla vaikuttavani itsevarmalta, ja se johtuu siitä, että todellinen kauneus tulee sisältäpäin.

Meikit ovat kivoja ja niin ovat nätit vaatteetkin, laittautuminen on mukavaa, mutta ei saisi olla itseisarvo. Liikunta on kivaa, koska siitä tulee hyvä olo, ei siksi että näyttäisin tietynlaiselta.

Mulla on vielä opittavaa siinä, että vain sellaiset ihmiset ansaitsee mun seuraa, jotka hyväksyy mut sellaisena kuin olen. Onneksi sellasiakin ihmisiä on mun ympärillä. :) Yksi tärkeimmistä tunteista on kokea, että voi olla oma itsensä toisen ihmisen seurassa.

Jos mä nyt voisin jutella 15-vuotiaalle minälleni, mä sanoisin, että sä olet kaunis. Älä kuuntele muita, sä olet ihana tyttö ja kaikki järjestyy kyllä. Suakin rakastetaan vielä ja jonain päivänä säkin tunnet olevasi kaunis. Nauti elämästä ja kaikesta mikä on sulle tärkeää, koska sulle on edessä niin paljon kaikkea hyvää. Vielä tulee se päivä, kun sä istut ihanan miehen vieressä, joka katsoo sua sinuna itsenäsi, nauttii sun seurasta ja sanoo, että sä näytät aina hyvältä. Älä huoli, rakasta itseäsi, niin muutkin tekee niin. Nämä asiat yritän muistaa tänäkin päivänä.

Omistan tämän niille ihmisille, jotka eivät olet hyväksyneet mua omana itsenäni. Haluan sanoa heille, katsokaa nyt, musta tuli ihan hyvä ja kaunis ja onnellinen, vaikka te kaikkenne yritittekin mut lannistaa. Haluan sanoa kaikille ihmisille, että olette kauniita juuri sellaisina kuin olette, sellaiset ihmiset jotka eivät ajattele niin, eivät ole teidän arvoisianne. Ja haluan kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat hyväksyneet mut sellaisena kuin olen, sellainen on todellista kauneutta.






Put your make up on
Get your nails done
Curl your hair
Run the extra mile
Keep it slim so they like you, do they like you?

Get your sexy on
Don't be shy, girl
Take it off
This is what you want, to belong, so they like you
Do you like you?

You don't have to try so hard
You don't have to, give it all away
You just have to get up, get up, get up, get up
You don't have to change a single thing

Get your shopping on, at the mall, max your credit card
You don't have to choose, buy it all, so they like you
Do they like you?

Wait a second,
Why, should you care, what they think of you
When you're all alone, by yourself, do you like you?
Do you like you?

You don't have to try so hard
You don't have to bend until you break
You just have to get up, get up, get up, get up
You don't have to change a single thing

Take your make up off
Put your hair down
Take a breath
Look into the mirror, at yourself
Don't you like you?
Cause I like you





                                                           
 

torstai 10. heinäkuuta 2014

Brighter than the sun

Miten fiiliksissä tästä kesästä voi olla? <3

Viinipullollisia on kulunut enemmän kuin ehkä koko alkuvuonna yhteensä....
                                                               



                                                

                                       
...mutta niiden oheen mahtuu paljon muistoja ihanien ystävien kanssa....
                                                           


 ...ja hyvää ruokaa, niin itse tehtynä kuin ravintoloissa nautittuna.








 Jukupark on koettu toistamiseen...

                                               

...ja huimaa vauhtia kehittyvä kummipoikani on hauskuuttanut päiviäni useaan otteeseen. Ihana muru. <3


                        


Ja nyt se kesä sitten vihdoin alkoi kunnolla! Ihanat helteiset päivät, lämpimät illat, aurinko, uiminen, lämmössä lekottelu, kiireettömyys, nautiskelu. Eihän tällaisesta vaan voi saada tarpeekseen.




                                        





"Don't you blink
   You might miss it
         See we got a right to
          Just love it or leave it
           You find it and keep it
            Cause it ain't everyday
             You get the chance to say

         Oh, this is how it starts
             Lightning strikes the heart
  It goes off like a gun
  Brighter than the sun

        Oh, we could be the stars
Falling from the sky
Shining how we want
Brighter than the sun"


Tästä on mahdollisesti tulossa mun elämäni paras kesä. :)