sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Älä odota vaan pyyhi kyyneleet, ei kukaan unelmia luoksesi tuo, mene unelmasi luo




                                              Then my heart did time in Siberia
                                              Was waiting for the life to come true
                                              'Cause it's so so dark and mysterious
                                              When the one you want doesn't want you, too



Mietin taas pitkään mitä kirjoittaisin.

Tällä viikolla olen hyvästellyt. Yhden tärkeimmistä työkavereistani, tästä vuodesta olis tullu varmaankin yhtä helvettiä ilman häntä. Lapsen, joka jää mulle mieleen varmasti yhtenä haastavimmista ja väsyttävimmistä, mutta positiivisimmista, hauskoimmista ja tärkeimmistä lapsistani.

Päästänyt irti, yrittänyt hyväksyä.

Oon ollut jälleen niin kiitollinen rakkaista ystävistä. Oon aina uskonut, että laatu korvaa määrän ystävissä ja olette ihanat todella osoittaneet sen pitävän paikkansa. Ilman teidän tukea kaikki olis niin paljon vaikeampaa. KIITOS. <3

Oon miettinyt kesää. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen en oo enää osa "meistä", olen minä. Voin tehdä mitä vaan. Vielä seison yksin, ihmeissäni. Pian ymmärrän.

"Nuori, villi ja vapaa, aika lentää. Reitti selvä, rullaan pitkin kiitorataa, aika lentää. Menneistä ajoista muistuttaa leimat passis, tuu tekee mun kaa lentokonetanssii. Eikä pidättele mua täällä yhtään mikään."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti