maanantai 6. kesäkuuta 2016

Kesää

Käynnistin pitkästä aikaa tietokoneen ja lueskelin vanhoja tekstejä. Palo kirjottamaan on kova, mutta mun tietokone vetelee niin viimeisiään, että tän kanssa en jaksa oikeen taistella. Oon katellut jo pitkään uusia koneita, mutta toistaiseks ei oo ollut ylimääräistä rahaa. Tabletilla ja puhelimella saa kaikki hommat hoidettua enemmän kuin hyvin, tietokonetta kaipaisin lähinnä kirjoittamiseen. Josko sen uuden koneen vielä tämän vuoden puolella sais..

On tähän blogihiljaisuuteen kyllä muitakin syitä. Tärkein lienee se, että meille tuli viis viikkoa sitten koiranpentu. :) Berninpaimenkoiran ja eurasierin sekoitusta oleva neiti nimeltä Minttu.








Oon tässä saanut todeta, että äitiysloma olis ollu tarpeen myös koiravauvan kanssa. Työläs on, herättää neljältä, syö koko ajan, vaatii huomiota, opettamista, kouluttamista. Ja se sotkee. Asiansa osaa melko hyvin tehdä ulos tai paperille, mutta kaiken se repii ja levittää. Siivoamisen jälkeen muutaman tunnin jälkeen sama kaaos. Täyden työpäivän kun tekee niin siihen päälle ei oo paljon muuta ehtinyt kuin neidin tarpeista huolehtia.

Mutta onhan se rakas. Niin rakas! Viisi viikkoa tuntuu kyllä paljon pidemmältä, vaikea enää kuvitella elämää ilman Minttua. Hän on niin suloinen, valloittava, hyväluonteinen, touhukas ja kiltti. Mitään pahaa sanottavaa en hänestä kyllä keksi, enkä pois vaihtaisi. :D Mies jäi nyt kesälomalle ja minä sen jälkeen, joten eiköhän elokuun puolessavälissä, kun kunnon työarki taas alkaa, oo Mintunkin kanssa jo jokapäiväinen elämä tasaantunut.

Töissä on ollut melko raskas toimintavuosi. Välillä tekis kovasti mieli avautua, vaan enpä työn luonteen vuoksi vaan voi. Paljon on antanut, mutta saman verran myös ottaa. En sitä jaksa kaunistella, työtäni rakastan enkä sitä muuten vois näin täysillä tehdäkään, mutta loman tarpeessa olen, sosiaalisesti ja henkisesti kaikkeni antanut. Ens viikolla on viikon loma, sitten heinäkuusta elokuun puoleenväliin ja kyllä sitä jo kovasti odotan, että saan akut taas ladattua syksyyn. Silloin vaihtuukin sitten töissä kuviot kokonaan, mistä oon tosi innoissani kyllä.


Kirjoittelinki näköjään jo viimeks elämäntaparemontistani. Tähän asti oon jaksanut, ja viime lauantaina vaaka näytti tasan -10 kiloa aloituksesta. Vasen kuva helmikuussa, oikea viime lauantaina. Eka tavoite saavutettu siis, ja kyllähän se kovasti motivoi jatkamaan.




Ei oo aina ihan helppoa ollut tietenkään. Nyt on menossa taas vähän hankalampi kausi, kun on niin kova väsymys ennen lomaa, tekis mieli vaan syödä jäätelöä eikä oikeen jaksais tsempata. Oon kuitenkin aivan valtavan tyytyväinen siihen mitä oon itse saavuttanut, joten haluan jatkaa ja tästäkin haasteesta aion kyllä selvitä. Tää on eka kerta kun en oo laihtunut ns. vahingossa, vaan tehnyt itse töitä asian eteen. Itsekuri on välillä kovilla, mutta oon päättänyt onnistua. Pienillä teoilla oon saanut paljon aikaiseksi ja ero mielessä ja olossa on niin huikea, etten millään kyllä halua palata entiseen. Halusin pudottaa painoa koska olin tosi tyytymätön itseeni, olooni ja peilikuvaani ja vaatteet kiristi. Nyt oon paljon tyytyväisempi, mahdun moniin vanhoihin vaatteisiin jo hyvin, oon pirteämpi, energisempi ja onnellisempi. Jaksaa jaksaa.

En oo kaikesta jaksanut nipottaa, syön kyllä herkkuja välillä ja liikunnassa haluan pitää ilon. Välillä tulee jumpassa taukoa eikä se haittaa, sillon sitten yritän pitää hyötyliikunnasta kiinni enemmän. Tän kaiken kirjotan tänne itselleni muistiin, jos vaikka joskus sitä motivaatiota pitää vähän enemmän hakea. 15 kiloa haluaisin vielä pudottaa, viimeiset kilot toki ne vaikeimmat aina, mutta jos sen nyt tähän kirjotan että päätän onnistua niin voin käydä täältä sitte itteäni muistuttamassa välillä. ;)

Että semmostapa tänne. Vielä olis neljä työaamua ennen viikon lomaa, saadaan miehen kanssa eka yhteinen loma yhdessäolo aikana ja odotan sitä kyllä kovasti. Sekä tietenkin lepoa, nyt ei oo oikeen riittänyt viikonloputkaan palauttamaan kunnolla.

Suuntaan tästä siis nukkumaan, toivottavasti loman runsas vapaa-aika sais mut kirjottelemaan tännekin enemmän. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti